Kouluratsastuksen valmennusviikonloppu 6.-7.8., Rowan ParkPe
Ihana romanttinen matka Saksaan, hevosineen ja viinitiloineen. Aina välillä itseään pitää hemmotella, eikö vain? Ei sitä loputtomiin jaksa vain heilua talikonvartena.
Hymähdin tyytyväisenä ja rapsutin maastolle ratsukseni valikoituneen kirjavan ponin kaulaa. Oli toisaalta just nyt paras juttu, että Walac tuli mukaan. Hanin kanssa kaikki on niin paljon sujuvampaa jo ennestään, ja ori on monessakin mielessä mutkattomampi. Pelkästään Walacin saaminen traileriin oli taas vähän hankalaa, vaikka lopulta se kävelikin mukanani kyytiin. Niin, puhumattakaan siitä että sitä olisi voinut ottaa maastoon muiden, etenkin vieraiden hevosten kanssa. Ei varmasti.
Valkoharjainen Ruddy oli ainakin Haniin, ja Walaciinkin verrattuna todellinen poni. Vaikka miten pinnistelin, en saanut millään päähäni edellistä kertaa kun olin istumassa ponin satulassa. Olin kuullut Michaelilta että Ruddy oli vielä suhteellisen nuorikin, joka nostatti entisestään sisälläni olevaa ponitytön intoa. Tuli ihan parhaat ponivuodet mieleen, kun mennä viiletettiin kavereiden kanssa pelloilla ilman satulaa ratsastuskoulun poneilla, ja tietysti ilman kypärää, ja miten aina joku tuli sieltä alas.
Ensimmäisen laukannoston jälkeen olin nauraa kyyneleet silmissä, kun Ruddy pisteli menemään isompien kavereidensa perässä, ja vähän ohikin. Poni viskeli päätään rintaansa kohti ja pomppasi ilmaan, aina joko oikealle tai vasemmalle, muttei kuitenkaan varsinaisesti tuntunut heittävän takajalkoja ylös - ennemminkin taakse.
“Tällehän voisi opettaa capriolen”, Saga nauroi Emilelle, joka oli Texin kanssa vain aavistuksen edempänä. Napakka ylävartalo, tasainen tuntuma ja kevyt istunta saivat Ruddyn pian tasoittumaan, ensin päästeltyään pakottavimmat ilopomppunsa ulos.
–
La
Olipa hauskaa olla pitkästä aikaa valmennuksessa jonkun toisen ratsukon kanssa samaan aikaan.
“Me koitetaan kiertää teidät kaukaa”, lupasin Sandylle, joka ratsasti kauniin kermaisen värisellä puoliverisellä. “Tämä osaa olla aika lohikäärme.”
Walac mulkoili ratsukkoa, vaikka Sandy verrytteli letkeän näköisesti liikkuvaa oriaan usean metrin päässä. Hymähdin mustalle tammalleni hiljaa ja ohjasin sen huomion eteenpäin liikkumiseen.
Valmennuksen tehtävä oli mukavan virkistävä, ja silti olevinaan tarpeeksi simppeli. Vasta silloin, kun palaa takaisin ruohonjuuritasolle ja tajuaa, ettei tämä olekaan niin helppoa, tietää voivansa kehittyä. Lähtökohtaisesti Walacin kanssa on ylläpitää tasaista tempoa, kun taas tahti saattaa ajoittain vaihdella.
Sain äärimmäisen hyvän muistutuksen jälleen kerran siitä, miten tärkeää ulkoapujen käyttö on. Siinä missä Walac näyttää “ihan kivalta”, tunnen ettei liike sitten kuitenkaan mene ihan täysin selän läpi. Päädyin Markin suosituksesta työstämään Walacia lähinnä isolla ympyrällä molempiin suuntiin, jonka sisälle pyrin tekemään kaksi keskisuurta volttia. Huomasin melko pian pienempien ympyröiden aikana, miten paljon Walac lähtikään vinoutumaan oikealle. Tuntui, että se lähti jopa hiukan tuntuman alle ja pudotti ulkokylkensä täysin liikkeestä, jota piti lähteä aktivoimaan pienillä, lähes huomaamattomilla ulkoapujen puolipidätteillä etenkin hengitykseen keskittyen, sekä ikäänkuin nostamaan Walacin kylkeä ulkopohkeen kanssa, alkamatta kuitenkaan kaivamaan.
Ja jessus, mitä liikettä tamma alkoikaan esittämään tovin jälkeen! Tuntui, että sekin ymmärsi, miten paljon paremmin se pääsee liikkumaan kun ulkokylki- ja lapa pysyy liikkeessä mukana, ja sisätakajalka lähtee vertymään myös rungon alle. Voin sanoa, että sain alkaa ihan tosissani hakemaan omia syviä lihaksiani, kun Walacin raviin löytyi vielä meiltä arjessa kadoksissa oleva joustavuus ja ilmavuus, ja miten ryhdikkääksi se edessäni muuttui.
“Todella hyvä”, Mark kehaisi erityisen pehmeän ja energisen, silti kontaktissa tehdyn laukannoston jälkeen. “Se on hieno hevonen.”
“On”, melkein ähkäisin vastaukseksi, kun sain tehdä kaikkeni pitääkseni reiteni rentoina ja pohkeet aktiivisina. Walac todella on hieno, ja minun tarvitsee vain oppia innostamaan sitä jotta se toisi sen puolen itsestään enemmän esille.
