Niina
New Member
Posts: 8 
|
Post by Niina on Sept 30, 2021 19:08:45 GMT
|
|
Niina
New Member
Posts: 8
|
Post by Niina on Oct 1, 2021 8:29:06 GMT
01.10.2021
Pitkä etsintä oli tuottanut viimein tulosta, ja mä olin löytänyt Essille tallipaikan Hopealinnasta. Talli oli vähän Seinäjoen ulkopuolella, mutta ajomatka olisi paljon miellyttävämpi kuin se, että ajaisin joka kerta Keskisuomen puolelle. Pitkä ajomatka nuoren tamman kanssa oli ollut vähän jännittävä projekti, mutta me oltiin silti selvitty Hopealinnan pihaan ja availlessani trailerin salpoja, meitä lähestyi vanhempi, hieman ontuen kävelevä mies.
”Terve!”
”Moikka! Kai mä oon oikeassa paikassa? Tai siis Hopealinnassa?”
”Juu, oikiassa paikassa oot. Kukas sinoot?”
”Jaalan Niina, mä oon viestitellyt Joonaksen kanssa tallipaikasta. Mulla on tämmönen lämminveritamma Essence of Speed tai ihan vaan Essi” mä puhelin samalla kun hidastin rampin laskeutumista jotta se ei kolahtaisi hirveän lujaa maahan.
”Jaahas, kyllä se Joonas jotaki on maininnu että tänne olis joku uus hevoonen tulos. Hopealinnan Eino” mies tarjosi kättään käteltäväksi ja mä tartuin siihen.
”Tarvittekko sinä apua varsan kans?”
”No jos viitsit takapuomin avata niin se helpottaisi. Kyllähän tämä osaa kopissa seistä, mutta toisaalta me ollaan nyt uudessa paikassa niin ei tiedä että miten kiire sillä onkaan sitten pois kopista.”
Vislasin Essille merkiksi siitä että olin tulossa traileriin samalla kun astelin tyhjälle hevospaikalle ja siirryin puomin alitse Essin pään eteen ja irrotin trailerin narut tamman riimusta, ennen kuin kiinnitin tamman oman narun sen riimuun ja annoin Einolle luvan avata takapuomin. Nuori tamma olisi halunnut lähteä peruuttamaan vauhdilla, mutta jarruttelin Essin menemistä hetken, ennen kuin annoin tammalle luvan lähteä peruuttamaan, ilmoitettuani ensin Einolle että olisimme tulossa varsan kanssa. Viimeisenkin etukavion laskeuduttua rampilta pihamaalle Essi katseli pää pystyssä ja korvat höröllä katsellen uutta maisemaa ja taluttelinkin tammaani muutaman kierroksen pihaa ympäri, ennen kuin lähdin taluttamaan sitä Einon perässä kohti uutta tarhaa jonne, tammani jäi ravailemaan ja ihmettelemään uutta maisemaa.
Kysyin Einolta neuvoja siitä mistä voisin löytää kottikärryt ja saatuani neuvot kiitin vanhempaa miestä asiasta ja lähdin noutamaan kärryjä jotta sain siivottua trailerin sekä pihamaan sen ympärillä, ennen kuin kävin tyhjäämässä kärryt sekä palauttamassa ne paikoilleen. Lopulta oli aika lähteä etsimään paikkaa mihin voisin jättää Essin harjapakin sekä valjaat.
|
|
Niina
New Member
Posts: 8
|
Post by Niina on Oct 4, 2021 22:16:50 GMT
04.10.2021
Muutama työpäivä tarkoitti sitä että tänään koitti pitkästä aikaa vapaat. Normaalisti yövuoron jälkeen rytmin kääntäminen siihen että yöt olisivat nukkumista varten oli se, mitä mä normaalisti tein, mutta vuoron ollessa todella raskas mä en voinut olla ottamatta muutaman tunnin päikkäreitä heti kun mä vain pääsin kotiin. Vuoro onneksi loppui sellaiseen aikaan että mä kerkesin syödä hyvin aamupalan ennen kuin mä pyöräilin kotiin ja vielä ennen kuin mä menin nukkumaan mä tarkistin että verensokerit olisivat hyvällä tasolla. Lyhyet päiväunet tuntuivat sekoittavan sisäistä kelloa hienoisesti, mutta mä toivoin että unet eivät sekoittaneet kuitenkaan pakkaa ihan liiallisesti ja mulla voisi olla mahdollisuus päästä ajoissa nukkumaan.
Noustuani ylös ja siirryttyäni keittiöön mä tarkistin verensokerit sekä söin jotain jotta mä pärjäisin tallilla. En mä kuitenkaan lähtenyt ikinä tallille ilman mitään evästä ja nytkin mä pakkasin mukaan pari suklaapatukkaa sekä välipalapatukkaa jotta mulla olisi jotain hätävaraa tallilla jos tilanne sen vaatisi. Lopulta mä olin valmis lähtemään kohti Hopealinnaa jotta mä näkisin miten Essi olisi kotiutunut, sillä mä olin antanut varsan kotiutua omatoimisesti uuteen talliin ja sen rutiineihin eikä kukaan ollut ainakaan laittanut viestiä että tamma olisi käyttäytynyt kuin mielipuoli ja rikkonut paikkoja tai itseään.
Ajomatkalla mä mietin että mitä mä tekisin tammani kanssa mutta ehkä me vain kokeiltaisiin tänään vähän takaa-ajoa ja katsottaisiin sitten siitä eteenpäin. Kellon ollessa vasta iltapäivän puolella, tiesin että Hopealinnassa olisi mahdollisesti vielä tallin omien ajohevosten liikutus kesken vaikka en tiennyt että paljonko tallilla olisikaan treenissä olevia hevosia. Tokikaan mä en ollut kerennyt tapaamaankaan Hopealinnan tallin väestä muita kuin Einon joten ei mulla ollut oikeastaan tarkkaa kuvaa siitä että millainen porukka tallilla oli töissä. Parkkeeratessani autoni Hopealinnan pihaan tarkistin vielä että mulla olisi varmasti verensokerimittari sekä eväät mukana ja että pumpussa olisi varmasti tarpeeksi insuliinia sekä kanyyli olisi siten että se ei voisi jäädä mihinkään kiinni.
Noustuani autosta mä suuntasin suoraan talliin. Kuitenkaan mä en päässyt kovinkaan pitkälle, kun mut pysäytettiin kullahtava hiuksisen naisen toimesta. Tuo oli ehkä kymmenisen senttiä mua lyhyempi ja silmien katse oli hyvin päättäväinen.
”Ai sori, mä oon Niina. Essi tai siis Essence of Speed on mun hevonen. Se muutti tänne ensimmäinen päivä” mä esittelin itseni toiselle.
”Okei, mä oon Camilla. Mä teen täälä oppisopimuksella ravivalmentajan tutkintoa” nainen tarjosi kättään käteltäväksi.
”Okei, Essi tuli mulle oikeastaan vaan harrastehevoseksi. Mulla on kyllä ihan C-lupa mutta en mä nyt toisaalta oo ikinä ollut sellaisessa pisteessä että mulla olis ollut hyviä hevosia ajettavana. Vähän kyllä ehkä jännittää että mitä Essistä tulee kun se on ensimmäinen minkä mä oon laittamassa itse ensin aisoihin ja sitten treenaamassa radoille. Satutko sä tietämään että onkohan täälä ketään, jotka vois auttaa jossain kohtaa ajo-opetuksessa? Mä en oikein tunne täältä vielä hirveästi porukkaa ja jotkut lisäkädet voisi olla ihan käteviä siinä kohtaa kun kärryjä laitetaan perään.
”Mä voin ainakin auttaa jos oon vaan paikalla ja eiköhän täältä apua muutenkin löydy.”
”Okei, hyvä tietää että ei tartte ainakaan ihan täysin yksin yrittää selvitä projektista.”
Me vaihdettiin Camillan kanssa vielä muutama sana ennen kuin me jatkettiin omille teillemme ja mä nappasin Essin karsinalta sen narun ja kävin hakemassa tamman tarhastaan. Ruunikko tuli reippaasti mua vastaan ja mä sain helposti naksautettua riimunnarun tamman riimuun kiinni ennen kuin mä avasin portin ja käänsin nuoren ulos jotta me saatettiin suunnata talliin. Kävellessä mä tarkistin että varsa liikkuisi hyvin eikä siinä näkyisi ihan hirveitä verijälkiä tarhauksen jälkeen. Ravitallin puolella mä kiinnitin Essin käytävälle ja hain mahdollisimman nopeasti tamman harjapakin jotta nuorikko ei kerkeäisi keksimään mitään tyhmää seistessään yksin. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään pelkoa vaan tamma seisoi kuin tatti paikoillaan keskellä käytävää ja harjattuani sen lävitse oli aika nostaa silat selkään ja kiinnitellä maha- sekä häntäremmit.
Essin ollessa valmiina mä muutin loppumetereillä suunnitelmaani ja naksautinkin riimunnarun takaisin tamman riimuun ja ennen kuin mä irrotin tamman, mä painoin oman valkoisen ajokypärän päähäni ja lähdin taluttamaan Essiä ulos tallista. Me kierrettiin alkuun hetki pihapiirissä, ennen kuin me käytiin vähän kauempana kääntymässä ja lopulta me palattiin takaisin talliin jossa mä riisuin varsani valjaistaan ennen kuin Essi pääsi tarhaan ja mä palasin siivoamaan jälkeni käytävältä.
|
|
Niina
New Member
Posts: 8
|
Post by Niina on Nov 28, 2021 22:50:11 GMT
29.11.2021
Aika tuntui kuluvan kuin siivillä ja Essistä tuntui tulleen jo oikea ajohevonen. Mä olin aina joka kerta pyrkinyt valjastamaan tamman ja ohjasajamaan sillä, ennen kuin tuli sitten eteen se hetki, kun oli aika laittaa kärryt ensimmäisen kerran perään. Camilla ja Juki olivat auttamassa minua ja olinkin juuri soljittamassa turpahihnaa kun parivaljakko asteli käytävälle.
”Mä laitan vielä ohjat kiinni niin me ollaan sitten valmiita. Pidettäkö te vaan alkuun kiinni vai valjastetaanko heti kiinni asti?”
”Kokeillaanko pätkä ensin niin että pidetään vaan kiinni ja kattotaan siitä sitten eteenpäin?” Camilla kuului pohtivan.
”Joo, kuulostaa ihan hyvältä. Fiksultahan tämä on vaikuttanu, mutta eipä siitä ikinä tiedä kun tämä on kuitenkin vielä niin nuori.”
Annettuani merkin, Camilla ja Juki lähtivät laskemaan aisoja ja vaikka mietin katoaisiko ruunikkoni sillä samalla hetkellä pois maailmankartalta, tyytyi tamma vain steppailemaan muutaman askeleen, ennen kuin se rauhoittui. Lopulta aisojen päät sujahtivat aisalenkkeihin ja Essi sai hetken tunnustella pientä painetta, jonka aisojen paino tuotti sen molemmille kyljille. Muutaman sivuaskeleen jälkeen tamma vaikutti lopulta olevan ihan ok asian kanssa.
”Tuota, kokeellaan sittenkin pistää ne suoraa kiinni. Essi näyttää ottavan jo täs vaihees homman nii hyvin niin ehkä se ei sitten välitä kärryistä.” Sanomatta sanaakaan molemmat kiinnittivät remmit aisoihin, ja lopulta Essi oli valjastettuna kuin oikea ravihevonen. Mun oli pakko peruuttaa muutama askel ja napata tammasta kuva jotta joskus vuosien päästä saattaisin päästä muistelemaan tätä hetkeä kun Essistä lähdettiin kouluttamaan ihan oikeaa ravuria. Lopulta oli kuitenkin aika lähteä liikenteeseen ja Jukin sekä Camillan ollessa narujen päässä valmiina taluttamaan tammaa, siirryin itse kärryjen taakse kävelemään. Merkistäni ruunikkoni päästettiin vapaaksi ja annettuani Essille merkin lähteä liikkeelle, tamma otti muutaman hieman kokeilevan askeleen ennen kuin lähti askeltamaan eteenpäin. Ainoastaan kärryjen hieman pompahtaessa niiden laskeutuessa tallin ovella olevan kynnelmän päältä maahan, Essi reagoi kärryihin.
Muutama kierros suuntaansa riitti ensimmäiseksi kerraksi. Vaikka aisojen päiden tuoma paine, sekä vastus kääntyessä olivat meinanneet aiheuttaa pientä pomppimista, oli Essi silti suoriutunut hienosti ensimmäisestä kerrasta ja olin tyytyväinen siitä että miten hienosti tamma käyttäytyi. Käytävälle päästyämme Camilla pujotteli tammalle riimun päähän ja kiitin parivaljakkoa avusta, ennen kuin oli aika purkaa tuleva tähtijuoksijani valjaista ja palauttaa se takaisin ulos jatkamaan nuoren hevosen elämää.
|
|
Niina
New Member
Posts: 8
|
Post by Niina on Dec 9, 2021 21:01:45 GMT
09.12.2021
Mulla oli nyt ihan oikea ajohevonen. Me oltiin varustettu Essi vielä pari kertaa ajettavaksi siten että tammaa oltiin talutettu molemmin puolin ja sitten vain toiselta puolelta sekä lopulta Camilla oli vain kävellyt tamman vierellä. Kyllähän mua jännitti kun tamma oli ensimmäisen kerran täysin mun ohjastettavana. Siinä kohtaa kun Camilla päästi tammasta irti mä mietin että mitä ihmettä tulisi tapahtumaan ja että mihinköhän nuori tamma katoaisi jos jotain tapahtuisi.
Alkuun Essi tuntui hieman ihmettelevän sitä että ihminen tuon viereltä jättäytyy hiljalleen pois, mutta lopulta mä pystyin ajamaan tammallani muutaman kierroksen ilman että kukaan olisi sen vierellä. Kerran me ollaan päästy jo radallekkin kokeilemaan ihan vain käynnissä Kossun toimiessa vetohevosena sekä turvan tuojana Essille. Jotenkin tammaa ostaessa oli ihan sellainen olo että mitäköhän koko hommasta tulee, mutta niin vain mulla on oikea ajohevonen ja pian mä pääsisin jo jopa treenaamaan tamman kanssa kohti opetuslähtöä.
|
|
Niina
New Member
Posts: 8
|
Post by Niina on Oct 12, 2022 19:36:24 GMT
Tämä nyt on tämmöinen aikahyppy ja vähän ehkä kakkoslaadun tarina, mutta onpa nyt taas pitkästä aikaa elonmerkkiä  Essin kanssa lähdettiin ehkä vähän hurjanakin kokeilemaan viittä perättäistä ravipäivää Aken ravitallille. Pikkutammalle löytyi onneksi ikäluokkalähtö mailin matkalla ja näiden ravien jälkeen tamma voisikin pitää hieman taukoa ennen seuraavia startteja. Lauantai 10.9 oli ensimmäinen ravipäivä ja Essi aloitti urakkansa jäämällä sijalle seitsemän yhdellä laukalla, kun lähdössä oli kahdeksan valjakkoa. Vauhti lähdössä oli kuitenkin reipasta, joten tästä en ollut pahoillani, koska kyseessä oli kuitenkin tamman ensimmäinen kunnon lähtö koelähdön läpäisyn jälkeen. Sunnuntaina taisi edellisen päivän startti painaa hieman kavioissa, sillä tamman kanssa jäätiin joukon hännille kuitenkin puhtaalla juoksulla. Viikon alkuun parannettiinkin sitten hieman, olemalla joukon puolivälillä ja parantaen noin sekuntin verran edellispäivien ennätystä. Tiistaina taas sitten otettiin hieman takapakkia parin laukan verran sekä olemalla kuudes valjakko maalilinjan ylitse. Keskiviikkona ruunikko yllätti minut positiivisesti sillä tamma kiri joukon hänniltä voittajaksi kirjaten itselleen ennätykseksi 18,1 lyhyelle radalle ja tilittäen itselleen 1000 v€ voittorahoja sekä ensimmäisen voittoloimen. Ravien jälkeisenä päivänä kävin ajamassa Essillä vain kevyttä hölkkää, ja sen jälkeen tamma sai pari vapaapäivää ennen kuin palasimme taas treeniin ja valmistautumaan seuraavaan starttiin, joka meillä olikin edessä 26.9 Korpikoskella. Siellä tammalla oli edessä 2100 m lähtö lämminverisille ja tamma starttasi ensimmäisessä sarjassa. Ruunikko starttasi hyvin matkaan ja tamma juoksi hyvin, vaikka tällä kertaa muutama muu valjakko oli meitä paremmassa kunnossa ja ylitimmekin maaliviivan viidentenä valjakkona. Tamman aika keskipitkällä matkalla kirjailtiin uuteen ennätykseen 26,4ke ja tamma kasvatti voittopottiaan 80 v€:lla. Tamman starttiin sai silti olla tyytyväinen ja pääsinkin hyvillä mielin jatkamaan Essin valmistamista kohti seuraavaa starttia.
|
|
Niina
New Member
Posts: 8
|
Post by Niina on May 21, 2023 7:32:35 GMT
01.05.2023
Essi on saanut pitää koko alkuvuoden enemmän ja vähemmän tavoitteellisesti lomaa. Loppuvuosi tammalla oli ihan suunniteltua lomaa, mutta sitten se jatkuikin ruunikon kopauttaessa itselleen vekin etuseensa hokilla. Vaikka haava ei ollutkaan kovin paha, olin silti halunnut pelata varmanpäälle ja Essi oli saanut pitää lomaa, kunnes haava oli täysin sulkeutunut ennen kuin aloimme palailemaan tamman kanssa treenin pariin. Tokikaan nuorelle tammalle ei tehnyt useamman kuukauden loma pahaakaan, sillä nuoren tamman ensimmäinen kisakausi oli kuitenkin sisältänyt 13 starttia välillä tiiviilläkin tahdilla. Sijoituksiahan ei Essin ensimmäinen kisakausi tuonut, mutta sentään tamman voittotili päästiin avaamaan ja se jäikin tamman ainoaksi meriitiksi 2v kaudelta.
Joulukuulla Essi sitten pääsi aloittamaan jo 3v kauttaan. Viisi ensimmäistä starttia tamma juoksi peräkkäisinä päivinä, joten omalla tavallaan ei ollut ihme, että tulostaso ei parannut kovinkaan paljoa. Noiden starttien jälkeen Essi starttasi vielä kerran ennen kuin tamma pääsi/joutui tauolleen. Tokihan varsinkin alussa minua meinasi turhauttaa seisottaa tammaa, mutta Einon kanssa juteltuani vanha isäntä sai minut vakuuttuneeksi siitä, että nuorelle hevoselle loma tekisi vain hyvää. Tokihan silti uskalsin hieman epäillä oliko Einon puheissa mitään perää, mutta yritin silti pitää avoimen mielen ja selvittää ajan kuluessa mikä totuus olikaan.
Tauon jälkeen ensimmäiset treenit tuntuivat olevan Essille jotenkin hankalat ja tammaa jopa joutui käskemään eteenpäin. Kuitenkin treeni treeniltä nuori tamma tuntui vain paremmalta ja varsinkin ajaessani ensimmäisen hiitin ajettuani olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvältä tamma tuntui. Koska seuraavaa starttia ei olut tiedossa, Essin treeni sai silti olla hieman kevyempää starttiin valmistavasta edistyksestä huolimatta. Ravikalenteria tuli kuitenkin pidettyä koko ajan silmällä seuraavaa starttia etsiessä ja se löytyikin vappuna Aken Ravitallilta.
Tallilla ravattaisiin heidän 500. ravinsa sekä vapputeemaiset lähdöt. Essille sopiva lähtö löytyi ravien puolivälistä, lähdöstä numero seitsemän, joka oli 4-5-vuotiaille lämminverisille suunnattu 2100 m ryhmäajo. Vaikka Essi olikin tuntunut treeneissä hyvältä, olisi aina oma lukunsa se, kuinka tamma tulisi kuitenkaan juoksemaan nyt kun sillä olisi taas pitkästä voilokit kyljissään. Kesä oli myös saapunut ryminällä ja lämpötila huiteli melkein hellelukemissa, joten lämmitystä saikin miettiä ihan uudenlaisella tavalla.
Ravipaikalle päästessämme Essi vaikutti reippaalta ja innostuneelta ja se sai omaa jännitystäni laskemaan. Oman jännitykseni laskeminen helpotti myös verensokereitani ja alkaessani harjaamaan Essiä jännitykseni laski vain entisestään. Tamman ollessa varustettuna, varustin myös itseni ja lopulta oli aika päästää nuori tamma irti ja lähteä lämmittämään. Tamma tuntui olevan hyvinkin reippaalla päällä ja se askelsi normaalia pidemmällä ja reippaammalla askeleella eteenpäin. Yritin ajaa mahdollisimman rauhallisen ja lyhyen lämmityksen kun en halunnut ajaa tammaa kuitenkaan ihan liian väsyneeksi. Palatessamme katokselle tamma tuntui vielä ihan energiseltä ja reippaalta, joten jäin ihan hyvällä mielellä odottamaan starttia.
Starttiin lähtiessä tamma tuntui hyvältä, eikä Essi tuntunut välttävän siivekkeen taakse menemistä. Lähtöauton kiihdyttäessä pois valjakoiden edestä ruunikko tuntui painavan hieman ohjille ja jouduinkin pitämään huolen siitä, jotta tamma ei vain pääsisi hyppäämään laukalle ja pilaamaan starttiaan. Vauhdistaan huolimatta Essi ei onneksi hypännyt laukalle, mutta vauhdikas alku tarkoitti myös sitä, että tällaisella kelillä tamma ei jaksanutkaan pysyä muun porukan perässä. En tiennyt miten pitkään porukkaa vedimme, mutta hiljalleen valjakko toisensa jälkeen ohitti meidät, ja lopulta ylitimme maalilinjan kolmanneksi viimeisenä valjakkona.
Ajaessani Essin takaisin katoksille starttimme jälkeen, en ollut pettynyt siitä, että tuloksemme tästä startista ei ollut mitenkään super. Pelkästään jo se fakta, että pitkän starttitauon jälkeen saimme ehjän startin alle oli jo paljon ja tästä olisi hyvä jatkaa kohti seuraavaa starttia.
|
|
